Torisoitto tekstit

Kannus 10.7.27

LAULUN SANAT


KULTAINEN NUORUUS

[Intro]

[Säkeistö]

Lapsena tuntenut murheita en,

Riemuja vain, kohdata sain.

Siksi kai aika tuo onnellinen,

Säilyykin muistelmissain.


[Kertosäe]

Ei kultainen nuoruus, jää unholaan.

Vaan muistoissain jälleen, sen luoksein saan.

Ei kultainen nuoruus, jää unholaan.

Vaan muistoissain jälleen, sen luoksein saan.


[Välisoitto]


[Säkeistö]

Päivinä nuoruuden onnellisen,

Kohdata sain, rakkaimpain.

Hetkeä tuota mä unhoita en,

Muistoissain säilyy se ain.


[Kertosäe]

Ei kultainen nuoruus, jää unholaan.

Vaan muistoissain jälleen, sen luoksein saan.

Ei kultainen nuoruus, jää unholaan.

Vaan muistoissain jälleen, sen luoksein saan.


[Välisoitto/Soolo]


[Kertosäe]

Ei kultainen nuoruus...x2




PARATIISI


Kun mä sinut kohtasin, oli ilta ihanin

Linnut lauloi ja kimmelsi taivaan kuu.

Sinä sanoit menkäämme, maalle meidän landelle,

Mietin nyt juttu tää onnistuu.


Perille kun saavuttiin, kukat kukki tuoksui niin

Meri vaahtosi kuin olut kuohuaa.

Heti rantaan kuljettiin, liiat kuteet riisuttiin

Oli tunnelma niin huumaava.


[Kertosäe]

Oi, jos sulle voisin antaa kaikkein kauneimman,

Tämän maailmani, pallon valtavan.

Mutta enhän sitä tee, pieni hetki riittänee,

Kun sun vierelläsi näin olla saan.


[Säkeistö]

Varret yhteen kiedottiin, hiekka tarttui varpaisiin,

Meren kiihkeään rytmiin kun vaivuttiin.

Pientä huulta heitit kai, suoraan suusta suuhun vain,

Näistä aikuiset puhuu kuiskuttain.


[Kertosäe]

Oi, jos sulle voisin antaa kaikkein kauneimman

Tämän maailmani, pallon valtavan.

Mutta enhän sit tee, pieni hetki riittänee

Kun sun vierelläsi näin olla saan.




OLEN SUOMALAINEN

[Intro]

On Pohjantähden alla

Tää koti mulla mainen

Mä elämästä laulan

Olen suomalainen.


[Säkeistö 1]

Oi, jospa tietäisivät maailmalla

Mitä voikaan olla taivaan alla

On täällä kansa, jonka kyyneleistä aikaan saisi aika monta valtamerta.

On täällä monta yksinäistä mutta

Niin paljon kiellettyä rakkautta

Nyt ettei siitä riitä kertojaksi taulut eikä ikävöivät lemmenlaulut.


On täällä elämä raskasta työtä,

Ja siinä harvemmin on onni myötä

Sen tietää vain, yksin suomalainen.


[Kertosäe]

On Pohjantähden alla

Tää koti mulla mainen

Mä elämästä laulan

Sillä oonhan suomalainen.


Mä rakkaudesta laulan

On siinä mies ja nainen

Pohjantähden alla

Elää suomalainen.


[Säkeistö 2]

On tässä maassa itsepäinen kansa

Ystävät, jos pitää toisistansa

Ei siinä erottaa muu silloin voi

kuin yksin kuolema ja virkavalta vain.

Me käymme vastamäkeen sielu surren

Mut siitä nousemme hammasta purren

Me mutkan jälkeen käymme mutkaan nähdäksemme,

ettei kannattanutkaan.


On täällä elämä raskasta työtä

Ja siinä harvemmin on onni myötä

Sen tietää vain, yksin suomalainen.


[Kertosäe]

On Pohjantähden alla

Tää koti mulla mainen

Mä elämästä laulan

Sillä oonhan suomalainen.


Mä rakkaudesta laulan

On siinä mies ja nainen

Pohjantähden alla

Elää suomalainen.


[Väliosa]

Ba-daa-ba-daa-ba-daa-ba…


[Kertosäe]

On Pohjantähden alla

Tää koti mulla mainen

Mä elämästä laulan

Sillä oonhan suomalainen.


Mä rakkaudesta laulan

On siinä mies ja nainen

Pohjantähden alla

Elää suomalainen.



SUKLAASYDÄN

[Intro]

Bumtsibum, bumtsibumbum x2


[Säkeistö]

Kun nuoren miehen ujoimman

Näin pöydässä pienen kahvilan

Niin syystä, jota tiedä en

Sain hältä suklaasydämen.


[Kertosäe]

Suklaasydän, tinakuoret, aina murtuu sulaen,

Niitä tarjoo miehet nuoret, aitoja vain saa mä en.


Bumtsibum, bumtsibumbum x2


[Säkeistö]

Hän ulkona mua kuljettaa,

Ja ostaa minkä irti saa

Mut pohjimmiltaan, kukaties

On hänkin oikein kelpo mies.


[Kertosäe]

Suklaasydän sisällensä, kätkee halvan sormuksen,

Kerron hänen isällensä, aitoa jos saa mä en.


Bumtsibum, bumtsibumbum x2


[Säkeistö]

Hän silmiin kyllä katsoo mua

Ja joskus saattaa innostua,


Mut jäljennös on arvoton

Jos suklaata vain sydän on.


[Kertosäe]

Suklaasydän, kaunis päältä,

Tuskin paljon lohduttaa,

Suudelmatkin tuntuu jäältä, aitoja kun en mä saa.


Bumtsibum, bumtsibumbum x2


Soolo


[Säkeistö]

Kun aikamme näin kuljettiin

Jo vihdoin viimein kävi niin,

Hän että antoi rakkauden

Ja sormuksen ja sydämen.


[Kertosäe]

Suklaasydän, tinakuoret nyt jo murtui sulaen

Niitä tarjoo miehet nuoret,

Aitoja vain saanut en.


Bumtsibum, bumtsibumbum x2



SATUMAA

[Intro]

Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa,

Missä onnen kaukorantaan, laine liplattaa.

Missä kukat kauneimmat, luo aina loistettaan,

Siellä huolet huomisen, voi jäädä unholaan.


Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,

Niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois.

Vaan siivetönnä en voi lentää vanki olen maan

Vain aatoksin mi kauas entää sinne käydä saan.


[Välisoitto]


Lennä laulu sinne, missä siintää satumaa,

Sinne missä mua oma armain odottaa.

Lennä laulu sinne lailla linnun liitävän,

Kerro, että aatoksissain on vain yksin hän.


Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois,

Niin sieltä koskaan lähtisi en linnun lailla pois.

Vaan siivetönnä en voi lentää vanki olen maan,

Vain aatoksin mi kauas entää sinne käydä saan.


[Outro]




MUURARI

[Säkeistö]

Kevät toi, kevät toi muurarin,

Kevät toi, kevät toi maalarin,

Kevät toi rakennuksille hanslankarin,

Ja rannoille hampparin.


[Kertosäe]

Niin paljon minä kärsinyt olen,

monta kyyneltä vuodattanut.


Niin monta minä lempinyt olen,

mutta yhtä vain rakastanut x2


[Säkeistö]

Kesällä töitä teki muurari,

Kesällä töitä teki maalari,

Kesällä töitä teki hanslankari,

Ja rannoilla hampparin.


[Kertosäe]

Kuin veitsi minun rintaani viilsi,

Sinun katseesi viimeinen.


Se oli niin kylmä ja ylpee,

Niin viekas ja petollinen. (2x)


[Säkeistö]

Syksy vei, syksy vei muurarin,

Syksy vei, syksy vei maalarin,

Syksy vei rakennuksilta hanslankarin

Ja rannoilta hampparin.


[Kertosäe]

Oi, miksi minä tummana synnyin,

Miks' en syntynyt vaaleana.


Minun armaani ei lemmi tummaa,

Hän lempii vain vaaleata. (2x)


[Säkeistö]

Talvella nälkää näki muurari,

Talvella nälkää näki maalari,

Talvella nälkää näki hanslankari,

Lihoi linnassa hampparin.


Niin paljon minä kärsinyt olen,

monta kyyneltä vuodattanut.


Niin monta minä lempinyt olen,

Mutta yhtä vain rakastanut. (2x)




SATULINNA

[Intro]

[Säkeistö]

Sano että sä kaipaat, luokse mun takaisin

Sano että sä tahdot, olla kuin ennenkin.

Sano että sä tiedät, kaksi meitä vain on,

Jotka kohtaamaan johti, kerran tie kohtalon.


[Kertosäe]

Sano, että yhä ainoa olen sun,

Sano, että yksin olla sä tahdot mun,

Silloin satulinna kaukomaan,

Meille kuuluis kokonaan.

Sinulle mä aarteeni antaisin,

Jonka vuoksi kärsin ja taistelin,

Sinulle mä antaisin sydämen,

Jos sä otat sen.


[Säkeistö]

Sano että sä kaipaat, tuota iltaa myös näin,

Kun sä rintasi painoit, vasten mun sydäntäin.

Sano että sä uskot, meidät kohtalon tie,

Niinkuin kerran se johti, vielä yhteen näin vie.


[Kertosäe]

Sano, että yhä ainoa olen sun…

[Välisoitto]


[Kertosäe]

Sano, että yhä ainoa olen sun…x2




HUOMENTA SUOMI

[Säkeistö 1]

Ajan yössä, tulen tuolta kaukaa

Silmät turtuu, selkää kolottaa

Uinuu Putaa, Konginkangas, Laukaa

Yössä kylän läpi jyrään, melkein nolottaa.


Kun toiset nukkuu vuoteessaan

Mä usvaa putkeen panen vaan

Kumi laulaa, ääni on se työn.

Rekka vetää niin kuin viimeistään

Mä tutun taukopaikan nään

Ja siellä juustosämpylän vain syön.


[Kertosäe]

Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Sun poikas valvoo taas ja ahkeroi.

Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii

Minä tein sen, minkä aikamies vain voi.


[Säkeistö 2]

Tutun turbon vihellyksen kuulen

Äänellään se mielen kohentaa

Ujellus kuin rajun myrskytuulen

Sitä desibelipellet koittaa ohentaa.


Kun toiset nukkuu vuoteessaan

Mä usvaa putkeen panen vaan

Kumi laulaa, ääni on se työn.

Rekka vetää niin kuin viimeistään

Mä vihdoin määränpääni nään

Mä rahtikirjat tiskille taas lyön.


[Kertosäe]

Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Sun poikas valvoo taas ja ahkeroi

Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii

Minä tein sen, minkä aikamies vain voi.


[Säkeistö 3]

Ajan yössä, tulen tuolta kaukaa

Silmät turtuu, selkää kolottaa.

Uinuu Putaa, Konginkangas, Laukaa

Yössä kylän läpi jyrään, melkein nolottaa.


Kun toiset nukkuu vuoteessaan

Mä usvaa putkeen panen vaan

Kumi laulaa, ääni on se työn.

Rekka vetää niin kuin viimeistään

Mä tutun taukopaikan nään

Ja siellä juustosämpylän vain syön.


[Kertosäe]

Hei huomenta Suomi, hyvin pyyhkii

Sun poikas valvoo taas ja ahkeroi

Herrat Helsingissä laman alla nyyhkii

Minä tein sen, minkä aikamies vain voi

Minä tein sen, minkä aikamies vain voi.




MUN SYDÄMENI TÄNNE JÄÄ

[Kertosäe]

Mun sydämeni tänne jää, kun aika on mun mennä pois,

Syystuuli vaan, soi lauluaan, kuin kaiken tietää vois.

Mun sydämeni tänne jää, aina asuinpaikalleen,

Vaik itse saan vain viivähtää, kesäiltaan viimeiseen.


[Säkeistö]

Kun mennyt oon, niin kuulet,

Vain kuiskeen rantamainingin.

Jos uskot enemmän, kuin luulet, siinä sua tervehdin.

Sä kevään näät taas kerran,

Ja kuulet laulut lintujen,

Jos herkistyt ees hetken verran, silloin ymmärrät sen.


[Kertosäe]

Mun sydämeni tänne jää, se lähelläsi aina on,

Sen tavoitat, jos haluat, vaik maa ois lauluton.

Mun sydämeni tänne jää, aina asuinpaikalleen,

Vaik itse saan vain viivähtää, kesäiltaan viimeiseen.


[Säkeistö]

Sä kevään näät taas kerran,

Ja kuulet laulut lintujen.

Jos herkistyt ees hetken verran,

Silloin ymmärrät sen.


[Kertosäe]

Mun sydämeni tänne jää…

[Outro]




KUURANKUKKA

[Intro]

[Säkeistö]

Turhaan, aivan turhaan,

Minä yöllä hamuan sua viereltäin.

Turhaa, aivan turhaa,

On sitä kieltää ikävöin jo lähteissäin.


[Kertosäe]

Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin,

Kuurankukkia nyt kannan sisälläin.

Lämpö päivänkään ei niitä sieltä pois voi sulattaa,

Ne siellä kukkii, mihin varjo lankeaa.


[Säkeistö]

Turhaa, aivan turhaa,

On jälkiänsä käydä seuraamaan.

Turhaa, aivan turhaa,

Se mitä etsii, enää ei oo ennallaan.


[Kertosäe]

Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin…


[Säkeistö]

Turhaa, aivan turhaa,

On katkeruutta kantaa sisällään.

Turhaa, aivan turhaa,

Kun muuta muuttaa ei voi, kuin itseään.


[Kertosäe]

Kuurankukkasia piirtyneen sun ikkunaasi näin…x2




MYRSKYN JÄLKEEN

[Intro]

[Säkeistö 1]

Luotsaan laivaa päällä rauhattoman veen,

Päivän uuden jälleen kohtaan myrskyineen.

Ja jos satanut on liikaa sydämeen,

Kädet nostaen vain uskoo ihmeeseen.


Liian kauan omin voimin harhailin,

Elin niin kuin mul ois valta kapteenin.

Moneen väärään vuonoon purteni mun ui,

Kunnes karikolle ylpeys murentui.


[Kertosäe]

Myrskyn jälkeen on poutasää,

Vihdoin oon sen saanut ymmärtää.

Nyt sen nään, ei voi yksikään,

Päättää päivistään, ne määrätään.


Myrskyn jälkeen nyt nähdä saan,

Auringon taas käyvän hehkumaan.

Tiedän tään, vielä kerran nään,

Sateenkaaren pään, ja sinne jään.


[Säkeistö 2]

Nyt sen tajuan, ei jaksa lintukaan,

Yksin vaeltaa, se liitää parvessaan.

Aidon ystävyyden silta kaarineen,

Päivänvalon lailla kantaa sydämeen.


[Kertosäe]

Myrskyn jälkeen on poutasää…x2




KERRAN

[Intro]

[Säkeistö]

Puiston luona sinut näin, kasvos tunnistin,

Äänes kuulin luulin vain, saavut takaisin.

Vaan pois mä käännyin muistin niin,

Näin kirjoitettiin sydämiin.


[Kertosäe]

Kerran kukkia voi kaunis kotimaa,

Kerran vain ihminen niin nuori olla saa.

Kerran sydän elää puhtaan rakkauden,

Kerran vain pettyä voi toiseen jokainen.

[Välisoitto]


[Säkeistö 2]

Jälkeeni jäit katsomaan, saapui kyyneleet,

Tuskan kuuli tuuli vain, pilvet tummuneet.

Mä siksi käännyin muistin niin,

Näin kirjoitettiin sydämiin.


[Kertosäe]

Kerran kukkia voi kaunis kotimaa…

[Välisoitto/soolo]


Mä siksi käännyin muistin niin,

Näin kirjoitettiin sydämiin.


[Kertosäe]

Kerran kukkia voi kaunis kotimaa…x2




JUOKSE SINÄ HUMMA

[Säkeistö 1]

Juokse sinä humma,

Kun tuo taivas on niin tumma,

Ja taival on pitkänlainen.

Eihän se tyttö minun kyytiini tullut,

Kun olen poika hurjanlainen.


[Kertosäe]

Mutta hummani hei, hummani hei,

Huputiti hummani hei.


[Säkeistö 2]

Juokse sinä humma,

Kun tuo taivas on niin tumma,

Ja kahden tässä hiljaa mennään.

Humma on poijalla ainoa aarre,

Ja sellaista ei ole kellään.


[Kertosäe]

Jotta hummani hei, hummani hei,

Huputiti hummani hei.


[Säkeistö 3]

Juokse sinä humma,

Kun tuo taivas on niin tumma,

Ja varjot ne tietäni peittää.

Maantieltä hiljaa mun lauluni kuuluu,

Ja Liinukka harjaa heittää.


[Kertosäe]

Jotta hummani hei, hummani hei,

Huputiti hummani hei.


[Säkeistö 4]

Juokse sinä humma,

Kun tuo taivas on niin tumma,

Ja tiuku on aisan alla.

Voi kuinka pieninä palasina onkaan,

Mun leipäni maailmalla.


[Kertosäe]

Mutta hummani hei, hummani hei,.

Huputiti hummani hei.


[Välisoitto]


[Säkeistö 5]

Juokse sinä humma,

Kun tuo taivas on niin tumma,

Ja metsässä huokaa tuuli.

Maantien mutkassa pieni on tölli,

Ja siellä on kirsikkapuuni.


[Kertosäe]

Jotta hummani hei, hummani hei,

Huputiti hummani hei,

Hummani hei, hummani hei,

Seisahda hummani hei.




PÄIVÄNSÄDE JA MENNINKÄINEN

[Säkeistö 1]

Aurinko kun päätti retken, siskoistaan jäi jälkeen hetken

Päivänsäde viimeinen.

Hämärä jo maille hiipi, päivänsäde kultasiipi,

Aikoi juuri lentää eestä sen.


Kun menninkäisen pienen näki vastaan tulevan,

Se juuri oli noussut luolastaan.

Kas, menninkäinen ennen päivänlaskua ei voi,

Milloinkaan elää päällä maan.


[Säkeistö 2]

Katselivat toisiansa, menninkäinen rinnassansa,

Tunsi kummaa leiskuntaa.

Sanoi:"Poltat silmiäni, mut en ole eläissäni,

Nähnyt mitään yhtä ihanaa!


Ei haittaa vaikka loisteesi mun sokeaksi saa,

On pimeässä helppo taivaltaa.

Jää luokseni, niin kotiluolaan näytän sulle tien,

Ja sinut armaakseni vien!"


[Säkeistö 3]

Säde vastas:"Peikko kulta, pimeys vie hengen multa

Enkä toivo kuolemaa.

Pois mun täytyy heti mennä, ellen kohta valoon lennä

Niin en hetkeäkään elää saa."


Niin lähti kaunis päivänsäde, mutta vieläkin,

Kun menninkäinen yksin tallustaa.

Hän miettii, miksi toinen täällä valon lapsi on,

Ja toinen yötä rakastaa.




HENGAILLAAN

[Säkeistö 1]

Kakskytkaks ja nelkytviis,

On juna mennyt viimeinen, mut siitä viis.

Raide kaks jo puolikuus,

On aamulla taas lähdössä uus.


[Kertosäe]

Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaan,

Ei mennä nukkumaan.

Asemalla soitellaan ja svengaillaan,

Kun junaa odotetaan.


Se viimeinen juna mun laukun vei,

Junilla on kiire mulla ei,

Elämän junaan aina mennä mukaan saa.


[Säkeistö 2]

Nolla-kaks jo kello käy,

Me asemalla kahden vain, ei muita näy.

Tunnin kaks on soinut blues,

Ja aamuun aikaa on ikuisuus.


[Kertosäe]

Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaan,

Ei mennä nukkumaan.

Asemalla soitellaan ja svengaillaan,

Kun junaa odotetaan.


Se viimeinen juna mun laukun vei,

Junilla on kiire, mulla ei,

Maailmankuvaa muutenkin voi laajentaa.


[Säkeistö 3]

Raide kaks ja aamu uus,

Nyt myöhästyttiin uudestaan, on kello kuus,

Tuonnemmaks kun matka jää,

Niin jatkuu meidän tunnelma tää.


[Kertosäe]

Tää päivä ollaan vaan ja hengaillaan.

Koko päivä soitellaan ja svengaillaan.


Tää päivä ollaan vaan ja hengaillaan,

Ei mennä nukkumaan.

Koko päivä soitellaan ja svengaillaan,

Kun junaa odotetaan.

La-la-la…

Kun junaa odotetaan.





KÄYMME YHDESSÄ AIN


Muistathan, kuinka niin, silloin kun me kohdattiin,

Aina toistemme seurassa olla luvattiin.

Tunsin sen, enää en, yksin voi vaeltaa,

Yhteinen onni kun odottaa.


[Kertosäe]

Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain,

Vaikka esteitä on, joskus tiellä kohtalon.

Voimme kaikki ne voittaa, kun kuljemme vain,

Tiemme yhdessä näin rinnakkain.


Huominen, rakkahin, meidät vie luo alttarin,

Valat nuo, jotka vannoimme, saavat sinetin.

Kun sä polvistut viereeni, tunnemme sen,

Onni meidän nyt on ikuinen.


[Kertosäe]

Käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain,

Vaikka esteitä on, joskus tiellä kohtalon.

Voimme kaikki ne voittaa, kun kuljemme vain,

Tiemme yhdessä näin rinnakkain.


Varmaan ymmärrät sen, kun on mennyt huominen,

Polku johtava on eteen vastoinkäymisten.

Ethän pelkää, kun yhdessä kuljemme näin,

Kätes voit ojentaa, ystäväin.


[Kertosäe]

Käymme yhdessä ain…


…Tiemme yhdessä näin rinnakkain,

Tiemme yhdessä näin rinnakkain.




SININEN JA VALKOINEN

[Intro]

[Säkeistö 1]

Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin,

Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.

Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien,

Tai sen kaiken rikkauden, kunnes tiesin vastauksen.


[Kertosäe]

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen,

Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.

Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien,

Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.


[Säkeistö 2]

Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen,

Lämmön tunsin kuitenkin, lujuudessa graniitin.

Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi,

Sininen ja valkoinen, värit ovat vapauden.


[Kertosäe]

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen,

Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.

Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien,

Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen…x2




TAHDON SULLE OLLE HELLÄ

[Intro]

[Säkeistö]

Tahdon sulle olla hyvin hellä,

Oisit mulle kukka kämmenellä,

Tuskaa sulle en vois ikinä mä tuottaa.


Tahdot mulle olla hyvin hellä,

Näin kun väität käsi sydämellä,

Täysin voinko silti sun sanomaasi luottaa.


[Kertosäe]

Niin suloinen oot, sun vartalosi on niin uskomaton,

Jos sua koskea mä saan, mä sillon kauttaaltaan

käyn vapisemaan.


[Säkeistö]

Tahdot mulle olla hyvin hellä,

Näin kun väität käsi sydämellä,

Täysin voinko silti sun sanomaasi luottaa.


[Välisoitto]


[Säkeistö]

Tahdon sulle olla hyvin hellä,

Muuten en sua voisi käsitellä,

Kauas tahtoisin sut sylissäni kantaa.


Tahdon sulle olla myöskin hellä,

Jos voit muutakin kuin lähennellä,

Jos voit mulle yksin sydämesi antaa.


[Kertosäe]

Niin suloinen oot, sun vartalosi on niin uskomaton,

Kun sua koskea mä saan, sä sillon kauttaaltaan,

käyt vapisemaan.


Tahdon sulle olla hyvin hellä,

Silloin onni oisi ihmisellä,

Kaiken kun hän saa ja kaiken myöskin antaa…x2

[Outro]





HOPEINEN KUU

[Intro]

[Kertosäe]

Hopeinen kuu luo, merelle siltaa,

Ei tulla koskaan voisi kai tällaista iltaa.

Odotan turhaan, sinua armain,

Kuu kulkee pilven taakse taas,

On meri harmain.


[Säkeistö 1]

Kaipaus vastaa, sydämen ääneen,

Onneni tiedän mä nyt taas niin yksin jääneen.

Toinen nyt kuuta kanssas katsoo,

Toinen vienyt sinut lie nyt,

Hopeinen kuu luo, merelle siltaa.


[Välisoitto]


[Kertosäe]

Hopeinen kuu luo, merelle siltaa,

Ei tulla koskaan voisi kai tällaista iltaa.

Odotan turhaan, sinua armain,

Kuu kulkee pilven taakse taas,

On meri harmain.


Kaipaus vastaa, sydämen ääneen,

Onneni tiedän mä nyt taas niin yksin jääneen.

Toinen nyt kuuta kanssas katsoo,

Toinen vienyt sinut lie nyt,

Saavu ei koskaan, ei tällaista iltaa,

Ei koskaan.




KATSON AUTIOTA HIEKKARANTAA

[Säkeistö 1]

Taas saavun vanhaan rantakahvilaan,

Se ennen puolta yötä suljetaan.

Päivä oli ehkä liian lämmin,

Iltatuuli laulaa lempeämmin,

Sen kuiske vain, on minun seuranain.


[Kertosäe]

Katson autiota hiekkarantaa,

Ajatukseni mun kauas kantaa.

Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain.

Katson autiota hiekkarantaa,

Mulle kauneimmat se muistot antaa,

Kesäpäivän, jolloin sain mä olla onnekkain.


[Säkeistö 2]

Miks saavuin tänne yksin istumaan?

Näin myöhään, kun ei liiku muitakaan.

Tämä matkani on ensimmäinen,

Jolla olen aivan yksinäinen,

Nyt muisto vain, on kaunis seuranain.


[Kertosäe]

Katson autiota hiekkarantaa,

Ajatukseni mun kauas kantaa,

Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain.

Katson autiota hiekkarantaa,

Muistot mulle yhä lämmön antaa,

Ikään kuin sä vielä nytkin oisit rinnallain.


Katson autiota hiekkarantaa,

Meri vaahtoaa kuin lasta kantaa.

Yhtä kevyesti kannoit silloin mua sä niin, suudeltiin.

Katson autiota hiekkarantaa,

Ajatukseni mun kauas kantaa.

Täällä minä sinun kanssas kerran olla sain, kahden vain.




DIRLANDAA

On sulla muodot Venuksen, (daa dirlan dirlan daa)

Ja lantees liikkuu keinuen, (daa dirlan dirlan daa)

Et ole marmoria, et, (daa dirlan dirlan daa)

Ja siksi voitat veistokset! (daa dirlan dirlan daa)


Ei satamassa Rhodoksen, (daa dirlan dirlan daa)

Näy vertaa noiden lanteiden. (daa dirlan dirlan daa)

Kun kuljet, kääntyy miesten pää, (daa dirlan dirlan daa)

Ja Ouzo alkaa yskittää! (daa dirlan dirlan daa)


Sua eilen lähdin seuraamaan, (daa dirlan dirlan daa)

En tiedä minne jouduinkaan, (daa dirlan dirlan daa)

Vain kaaduin paikkaan pehmeään, (daa dirlan dirlan daa)

Ja päätin yöksi tähän jään! (daa dirlan dirlan daa)


Sain kuulla laineen laulavan, (daa dirlan dirlan daa)

Ja tunsin suukon hurjimman. (daa dirlan dirlan daa)

Näin alla kuuman auringon, (daa dirlan dirlan daa)

Se aivan luonnollista on! (daa dirlan dirlan daa)


Mä lauloin silloin dirlandaa, (daa dirlan dirlan daa)

Mä lauloin dirlan darlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Dirlan dirlan darlan dii, (daa dirlan dirlan daa)

Lirdan lardan lirdan lii. (daa dirlan dirlan daa)

Mä lauloin dirlan dirlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Dii dirlan darlan dirlan dii, (daa dirlan dirlan daa)

Lardan lirdan lardan laa, (daa dirlan dirlan daa)

Dirlan darlan dirlan dii. (daa dirlan dirlan daa)


Kun luonto meille lemmen loi, (daa dirlan dirlan daa)

Vain hullu vastaan kapinoi. (daa dirlan dirlan daa)

Mies luonnostansa lankeaa, (daa dirlan dirlan daa)

Kun Afrodite vallan saa! (daa dirlan dirlan daa)


Ja kun on tullut vuoro mun, (daa dirlan dirlan daa)

Mä suostun siihen, mukaudun. (daa dirlan dirlan daa)

Ja huomenna on kukaties, (daa dirlan dirlan daa)

Mun paikallani toinen mies! (daa dirlan dirlan daa)


Mä laulan silloin dirlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Mä laulan darlan dirlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Dirlan dirlan darlan dii, (daa dirlan dirlan daa)

Lirdan lardan lirdan lii. (daa dirlan dirlan daa)


Mä laulan dirlan dirlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Dii dirlan darlan dirlan dii, (daa dirlan dirlan daa)

Lardan lirdan lardan laa, (daa dirlan dirlan daa)

Dirlan darlan dirlan dii. (daa dirlan dirlan daa)


Mä laulan silloin dirlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Mä laulan dirlan darlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Dirlan dirlan darlan dii, (daa dirlan dirlan daa)

Lirdan lardan lirdan lii, (daa dirlan dirlan daa)


Mä laulan dirlan darlan daa, (daa dirlan dirlan daa)

Dii dirlan darlan dirlan dii. (daa dirlan dirlan daa)

Lardan lirdan lardan laa, (daa dirlan dirlan daa)

Dirlan darlan dirlan dii. (daa dirlan dirlan daa)




VIELÄ ON KESÄÄ JÄLJELLÄ

[Intro]

[Säkeistö 1]

Sä etsit vielä tilaisuutta,

Kaipaat jotain, etsit uutta,

On kuin ois kuuma kesä jo mennyt menojaan.

Mutta vielä tulee noita,

Lämpimiä öitä, joita,

Sä koko pitkän talven jaksoit odottaa.


[Kertosäe]

Vielä on kesää jäljellä,

Vielä tulee kauniita päiviä,

Vielä voit löytää ystävän,

Vielä tilaisuuden saat.


[Välisoitto]


[Säkeistö 2]

Kesä sulle paljon antaa,

Lämpö sylissään, kun kantaa,

Sen hetken toivot ikuisesti kestävän.

Elämä on niin kuin unta,

Kukkii koko luomakunta,

Sydän vain uutta tilaisuutta odottaa.


[Kertosäe]

Vielä on kesää jäljellä…x2


Luo kotisivut ilmaiseksi!